Nunarsuup isorpiaani unnuisarfeqarneq
Mittarfeqarfiit mittarfiutimik ilaanni unnuisarfiuteqarput. Illoqarfinni anginerusuni unnuiffissarpassuaqarpoq, avinngarusimasuliaraannili, soorlu Nerlerit Inaannut, unnuiffissanik periarfissaqanngilaq. Mittarfiinnaavoq illoqarfiunani. Nerlerit Inaat aamma Constabel Pyntimik taaneqartartoq, qaasuitsup killeqarfianiik 500 km avannamut isorartutigisumiippoq illoqarfillu tassanngaanniik qaninneq tassaasoq Ittoqqortoormiit 40 km ungasitsigisumiilluni. Allatut Ittoqqortoormiit orneriarsinnaanngilat, qulimiguulimmik qimussimilluunniit.
Kalaallit-Nunaanni inutussuseq agguaqatigiisillugu Qallunaat-Nunaannut assersuukkaanni Københavnimi illoqarfiit annersaanni 2,018´nik inoqarsimassagaluarpoq. Tunumi suli inutussuseq appasinneruvoq – Nerlerit Inaat avinngarunerusinnaanngilaq. Tassani suut tamarluinnaasa nammineerluta isumagisariaqarpagut taamaattumik mittarfeqarniarneq unammillernartorpassuaqarpoq. Atorfilittatta nammineerlutik kallerup-innera kiassarnerlu illutaanni isumagisussaasarpaat, kuummiik aasaanerani imeqartarput ukiukkullu nilannik baaliarujussuarmut aassiissarput, uffaatissamik, nerisassiornermi atortussamik kiisalu imertut imigarisassamik.
”lloqarfimmut atanngilagut. Taamaakkaluaq atukkatigut sungiutiinnarsimasat tamaasa tunniunniartariaqartarpagut piginngitsoorsinnaasapajaatut pigiliussat. ,” taama ingerlatsinikkut pisortaq Robert Larsen oqaaseqarpoq. Inuit aqqaneq-marluk mittarfimmi sulisoraagut, igasoqarpoq, eqqiaasoqarpoq, mekanikereqarpoq, qullilerisoqarpoq, indsatsledereqarpoq, trafikassistenteqarpoq, AFIS´ilerisoqarpoq terminalilerisoqarlunilu. Robert nangilluni oqaluttuarpoq, avataaniik ikiortissaminnik tikisitsiniartarnertik akisusaqisoq, soorlu aseruuttoorlutik arlaannik iluarsaassisoqartariaqalernermi. Atorfilittatta ilaannik piginnaasaqartoqartillugu assut iluartarpoq, mittarfimmi suliassanik upajasinnaasunik.
Taamaammat Nerlerit Inaanni mittarfeqarnerput unnuisarfiuteqarnerpullu pissutsinut naliginnaasunut sanilliunneqarsinnaanngillat. Naak unnuisuutigut tamagitsigut nerinissaannik isumagisaraluarlutigit ineqarfianniikk nerisarfimmut pisuttussaasaramik 200 m, ima silarlussinnaasartigaaq neriartorsinnaajunnaaqqasinnaallutik. Silamik peqqutilimmik ingerlaqqissinnaajunnaartut unnuinissaat isumagisussanngoripput allat sila aporfiginagu timmisartumut angumerserusullutik tikittarput qanorluunniit sila pinngortitarsuarlu atoruminaatsigigaluaraangata. Aasap ingerlanerani ilisimatuut arlalippaalussuit tikerartarput, silap pissusaanik misissuiartortut, assaajartortut, nerlerilluunniit Inaata eqqaa pinngortitarsuaq takorannerluinnartoq immikkuullarissoq alakkarterlugu.
Mittarfik qeqertaasami Jameson Landimi inissisimavoq nunap eqqissisimatitap killingani Ittoqqortoormiit Kangerlussuat takorannersorsuup isaariaaniilluni. Rikke Guldborg Hansen biologiuvoqpinngortitalerifimmilu ilisimatuutut sulinerminut atatillugu arlaleriarluni Nerlerit Inaanniitarsimavoq. Oqaluttuaraalu Nerlerit Inaani eqqaanilu pinngortitarsuaq assissaqanngitsumik kusanassusilik misigineqarsinnaasoq. ”Uppernaapporluunniit aneersuartarfimmi alianaarsaalluni issiaarnermi umimmannik qaqqarsuarnillu isikkiveqarsinnaaneq. Piffik periarfissarissaaqaaq.,” taama Rikke oqarpoq.
Ukiariaani nukiit piffissarlu atorneqarsimapput unnuisarfinnguarmi pigisaminni pitsanngorsaallutik. Qalipaasimapput, siniffiit nutaat ikkussorsimavaat, pisattat taarsersorlugit allallu nutarsaavigalugit Nerlerit Inaanni unnuisartut aqqusaallu atugarissaarnerutikkumallugit. Robert Larsenip nutarsaaneq pillugu ima ilasivoq ”Isigiuminarsaavugut, ineeqqani isersimaartarfinnilu, nutaanik pequtsersuilluta.” Sulisugut aqqusaanut sapinngisartik tamaat inussiarnersumik kiinnertarput ilorrisimaartikkumallugit aammalumi nersualaarneqartarput aamma Rikke Guldborg Hansenip tamanna uppernarsarsinnaavaa. ”Mittarfik ingerlalluaqaaq. Sulisut inussiarneqaat piotsaaqalutillu,” taama Rikke oqarpoq.
Foto: Per Arnesen – Visit Greenland
Foto: Søren Knudsen – Nerlerit Inaat
Foto: Per Arnesen – Visit Greenland
