Arctic Winter Gamesertoqarneranut atatillugu suliaq naammassisaq angisuumik iluarisimaarneqartoq
Angallattut 2000´ ngajaat timmisartunik 150´nik angallanneqarput weekendit marluk ingerlanerini- sulisugut Kangerlussuarmi Nuummilu Arctic Winter Gamesertoqarneranut atatillugu timmisartuusseqattartoqarnerani annertoorsuarmik suliaqarsimapput.
Malunnartumik iluarisimaarinnittoqarpoq Mittarfeqarfiit, massakkumut Kalaallit-Nunaata oqaluttuarisaanerani aatsaat taama angitigisumik aaqqissuussisoqarnerani, sullissisimanerannut aammalumi Niels Grosen sap.ak. ingerlanerani tusarlerneqaqattaarsimavoq sulilluarsimanerminnut nersualaarinnissutinik . AWG´mik aaqqissuussisut, kommune nunanilu allanniik peqataasut apuussisarsimapput mittarfinni kiffartuunneqarnerminnut iluarisimaarinnillutik. ”Nuannaarutigisimaqaat kajuminnerput sullerinnerpullu mittarfinni misigisimasartik Mittarfeqarfiit Air Greenlandilu tamaasa eqqarsaatigalugit. Tamanit positivimik kiinnerfigitittarsimaneq unnersiutigineqaqattaarpoq tungitsinniik immikkut taarusupparput timersortartut 600´ngajaat pilersaarutaanngitsumik silap ajorneranik peqqutilimmik Nuuliartuugaluit uniinnartariaqalersimammata unnueriataartussanngorlutillu, suliassaq unammillernaraluaqisoq unnuinertaa nerinertaalu kusanartumik kivissinnaasimagassigit qutsavigerujussuarusuppatsigit”, Niels Grosen taama oqaluttuarpoq.
Kangerlussuup innuttai tamakkerlutik ikioqatigiillutik suliassaq naammassivaat, ilami inuiaqatigiinnguit tamakkerlutik kalluarneqarput. Iluaqutaasimaqaaq inuit imminnut nalunngerrannerat saniatigullu iluaqutaaqaaq Mittarfeqarfinni sulisut nalornisiginngimmassuk kimut attaveqassanerlutik arlaannik aporfeqalernermikkut. ”Suliaq iliuatsittumik naammassillutigu tassali nuannaangaaratta tamatta ikiaroortuusivigulluunniit nuannaap pianik,”taama Rita Müller oqaluttuarpoq. Kiffartuussivugut pisarnermit qaffasinnerpaaffia qaangerlugu allaallumi hoteldirektørerput Morten Nielsen iggavimmi ikiuutaavoq ulapinnerpaaffitta nalaani. ”Aa, ilami assorsuaq iluatsippoq,” Rita qiimmallalluni oqaluttuarpoq sap.ak. naanerani ulapaarfissuup aqaguani tikerartorpassuaqareersoq apersoranni. ”Misigisap imaattup Kangerlussuarmiuusugut ataatsimoortivissorpaatigut ikioqatigiinnitsigut,” Rita oqarpoq.
Aamma Nuummi taamannaqqinnaaq ingerlalluarsimatigipput, tikinnerini aallaqqilernerinilu uani sap.ak. naanerani. ”Ingerlalluaqaagut. Qiimarrattorsuusimapput misigisarlu nuannersimaqaaq suliamik imaattumik suliaqartitaaneq kivitsisuusussaanerlu. Naak sulisugut, timersortartut peqataasullu allat qasoqqarrakkaluarlutik, sap.ak. naanera ilanngullugu sulisimagaluarlutik sullissisimanertik nuannaarutigaat saniatigullumi angalasussat iluatsittumik tamakkerlutik aallartut,” isumannaallisaanikkut pisortaq Jens Christian Nielsen taama oqarpoq.